Se aika vuodesta on taas ohi. All hallows' eve on taas juhlittu. Onneksi. Halloween on aika tarkkaan sekoitus suomalaista uutta vuotta, juhannusta ja pääsiäistä. Raketit paukkuvat jo viikkoa ennen ja itse 31.10 päivä on täynnä pauketta ja kokkoja. No niitä taloja kiertäviä ja karkkia kerääviä muksuja unohtamatta luonnollisesti. Se on päivä, jolloin näkee aivan liikaa seksikkäitä hoitajia, prinsessoja ja pyjamabanaaneja. Se on itselleni myös parhaiten vietetty vanhoja kauhuelokuvia katsellen kaukana muusta kansasta.
Alkuperäisestihän kyse on ollut sadonkorjuun lopusta ja kelttien talven alkamisen päivästä, samhaista. Tällöin yliluonnollisen maailman ja omamme väliset rajat katosivat luonnon kuihtuessa ympäriltä ja tämä oli omiaan hengille, jotka yrittivät houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Kokon loimu antoi suojaa henkien hyökkäyksiltä asumuksille, mutta harva nykyasukki tuotakaan lisätietoa koulusta enää muistaa.
Tämä vuosi oli siinä mielessä erilainen, että kerrankin pukeuduin töihin ja jopa nautin siitä. Tiimimme oli lumikki ja sata kääpiötä ja aika hauskan näköinen poppoohan meistä saatiin. Lumikin virkaa hoiti tiimimme jättiläinen Viktor paksussa, resuisessa parrassaan. Pöydät koristeltiin omenoin ja meillä oli jopa peili, josta pääsi tarkistamaan onko valtakunnan kaunein. Ilmeisesti aivan kaikille ei ollut aivan auennut kääpiön tarkoittavan muuta kuin joulupukin apuria, mutta eiköhän se idea nyt kuitenkin tullut selväksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti