2014..

Yritän yleensä olla mahdollisimman väljä Uuden vuoden lupauksissani, jos sellaisia teen. Eli ei -10kg ja pyykkilautavatsa -tyyppisiä lupauksia vaan enemmän saavutettavissa olevaa sisältöä, mutta ei nyt kuitenkaan +10kg ja kaljamaha extremeäkään. Viime vuonna lupasin nauttia ja aika pitkälti niinhän se meni. No oli menossa mukana muutama pomppukin, mutta tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee. Ei se viime vuosi nyt ihan turhaa ollu! Näin jälkikäteen vuonna 2014 Pikku-Hanna oppi myös asioita ja niiden innoittamana vetäisin vasurilla vähän suuremman hauen nyt vuodelle 2015. Yritän löytää sen jutun/alan/ammatin, jossa olisi kivaa olla isona. Niin revitään siitä nyt sitten ja tarkastellaan tuloksia vuonna 2016 uudestaan.. Ohessa (osa) viime vuonna oppimiani asioita

Suihkumme hanassa on 3 eri suutin vaihtoehtoa, joten se laiska roiskuttelu jota olen harrastanut tähän asti voidaan myös korvata paineella tulevalla vedellä. Oh lord, it's a miracle! 

Ruisjuuri voidaan myös kuivattaa ja kuivunut juuri säilyy jopa 10 vuotta. Hmm good to know!

Sähköllä lämmitettävä huopa on jotakin maailman siisteintä Irlannin kylmänä sadepäivänä. 

Kuinka oikeasti tikusta tehdä asiaa ja pieni työtehtävä muuntuu hienoiksi sanoiksi, kun niitä hieman taivuttaa CV:hen itsensä promoamiseksi. Sell yourself girl!

Tykkään itsetehdystä maksalaatikosta, mutta vieläkin vihaan rusinoita

Partavaahdolla saa kylpyhuoneen peilistä höyryvapaan ja valkoviinietikalla pystyy lotraamaan juurikin kaikessa siivouksessa. Kätevä emäntä

Itsetutkiskelu on parempi aloittaa välittömästi, koska nyt on melkeinpä tasan vuosi aikaa ennen sopimuksen loppumista eli A) aika hakea ylennystä nykyisessä työpaikassa, mutta miltä osastolta? B) edes jotakin jämiä punaisesta langasta olisi kiva löytää, että osaa rajata hakuaan yrityksen ulkopuolisia cv:tä varten..pretty please!

Miellekartta huudettu!

Kun maassa on hanki ja järki jäässä

Joulu Suomessa oli juuri sitä mitä tarvitsinkin! Kavereita, perhettä, hyvää ruokaa, viihdykettä, kylmät varpaat ja valkoinen maa. Niin ja lumihangessa pyöräilyä. Joskus vain pitää mennä perse edellä puuhun ja polkea vaikka kävellen pääsisi nopeammin! 

Yksi asia, jonka totesin useaan otteeseen Suomessa ollessani, oli ymmärrykseni Suomea kohtaan on todella kadonnut. Ei siis, silmät liikkuu ja korvat kuulee, mutta jotain siinä välissä tapahtuu ja taas kuultu muuntuu aivolohkossa vääräksi. Siis tiedätkö sen tunteen, kun pitäisi sanoa, että käänny oikealle niin suu selittää vasemmasta? Juurikin sama kävi AIVAN KAIKESSA allekirjoittaneelle. A: Oot nyt Suomessa? H: Juu ei, kyllä mä vielä Irlannissa asun. A: Niin mutta olet siis Suomessa käymässä. H: AA niin juu joo öö.. Tässä vaiheessa yritän näyttää siltä ettei mitenkään haittaa se, että keskustelukumppani A luulee mulla olevan jonkin asteinen aivovamma,koska kyseinen on jo käynyt ja tulee siis tapahtumaan vielä uudestaan keskustelun edetessä.  Tämähän nyt vahvasti pistää miettimään mitä hittoa siellä aivolohkossa oikeasti tapahtuu?? Onko se surkastunut rusinaksi vai onko tilalla hyytelöä, joka melkein onnistuu mutta sitten ei jaksakaan viedä loppuun annettua urakkaa?