lauantai 27. huhtikuuta 2013

Poikkeus saantoon, missa olet?



Olen asunut Irlannissa nyt todella nopeasti menneet 7 kuukautta. Ja vaikka tykkaan alueesta jossa asun ja arki on asettunut paikoilleen, on minulla silti tunne etten kuulu tanne. Se johtuu lahinna siita, etta tunnen olevani niin erilainen kuin perusirkku. Irlantilaiset ovat mahtavia ottamaan vieraat vastaan ja huomioimaan toiset. Voit yhden illan aikana tehda useamman uuden tuttavuuden ja jotkut niista myos kestavat illan jalkeenkin. Mutta kokeilepa joskus aloittaa keskustelua jostakin vakavammasta. Joukko heittaa salaman nopeasti jonkin "vitsin" valiin ja aihe ohitetaan joukon yksimielisella paatoksella. Tama juontuu paaosin siihen irlantilaisen perusosaan, jonka aiti on opettanut: ala milloinkaan pahoita toisen mielta, ole kohtelias. Vaikka irlantilaisella olisi juuri isa kuollut, tyo mennyt alta ja avioero uhkaa, kun kysyt irlantilaiselta "how u doin?" Vastaus on aina oh i'm good. Irlantilaisella on aina paras paiva menossa, jos niin kysytaan. Kulissi on se tarkein ja maksimissaan omalle puolisolle kehdataan valittaa. Omat huonot paivani ovat jotakin kasittamatonta Barrylle, joka kuvailee niita "paansyontipaiviksi". Miksi nayttaa tunteitaan, kun voi olla hiljaisen kohtelias? Irlantilainen jupisee mieluummin selkasi takana kuin sanoo sen sinulle suoraan, ettei vain loukkaa tunteitasi.. that would be just rude! Valtion tilanne mielestani myos osittain johtuu siita, etta vaikka korruptoituneista politikoista jaksetaan jupista, ei asialle oikeasti jakseta mielenosoitusta enempaa tehda. Mikaan ei koskaan muutu. Homous on tabu, abortti on tabu, tasa-arvo joudutaan nielemaan koska ollaan "lansimaisia". Mieluummin ollaan sossun luukulla kitisemassa kaikki tuet, jotka valtio vain antaa, kuin oikeasti uskallettaisiin haaveilla, jostakin jota voisi ruveta tyokseen tekemaan. Ja pitaa nyt toki sanoa, etta loytyy sopasta aina se poikkeus saantoon, mutta se on harvassa. Valitettavasti. Haluaisin loytaa henkilon, jonka kanssa keskustella ilman, etta toinen pelkaa olevansa eri mielta kanssani (Paolan lisaksi). Jonka kanssa vaikka vaitella my little ponyn parhaasta varista homo-oikeuksien lomassa. Jotakin, mika ei ole Scary movie tasoista pieruhuumorilappaa.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Tulkaa Dubliniin osa 4: sekalaisia suosikkeja




1.Olimme eilen nauttimassa sunnuntaipaivan auringosta ja tapansa mukaan irlantilainen halusi tuopillisen vapaan sunnuntain kunniaksi (oikeasti isa, ihan vain yhden!). Pistaydyimme pienessa Bankers pubissa, joka osaa yllattaa minua. Vaikka pubi on suhteellisen pieni, on se hyvin kompakti, joten asiakas ei juuri ylimaaraisia tarvitse. Se on sijoitettu loistavasti vilkkaan Dame streetin kupeeseen, mutta kulman taakse, ettei aivan jokainen amerikkalainen turisti sinne eksy. Aikani kuluksi ja kahvini lomassa (kun en jaksanut jalkapalloa tuijottaa) tarkastelin ruokalistaa, joka oli yksinkertaisuudessaan nerokas. Vaihtoehdot on karsittu perusmenussa minimiin ja hinta on mielestani sen mukaisesti asiakkaalle pain. Ruoat ovat perinteista irkkumakua, ja jos haluat sen turisti Irish stewn, tama on oikea paikka kokeilla ilman suurta lovea taskussa. Alkuruoka lahtee alle viidelle eurolla ja paaruoka kympilla, joiden lisaksi paivan erikoisuudet saat jopa halvemmalla! Ohikulkevat annokset myos nayttivat sopivan kokoisilta, joten nalkaa ei matkalainen joudu nakemaan. Tuopin saa noin viiden euron hintaan ja kahvin ikava kylla 2,20e hintaan. Ja kehtasi olla viela se nihkea pieni kuppi! :S..huoh..  Ei se niinkaan se hinta minua kismittanyt vaan mita silla sai irlantilaisen tuoppiin verrattaessa. 
(tahan valiin loysin tunteitani suuresti kuvaavan kaavion http://philliesphollowers.mlblogs.com/2010/07/21/brick-wall-meet-head/ sivulta.)          
               
  
2.Viikon yllattaja -loyto on pakko olla Leo Burdocks niminen fish and chips ketju. Sijainti: 5min kavelya kotoa. Hintataso: perushintoja hieman kalliimpi, mutta annoskoko noin tuplasti suurempi. JA! Henkilokunta tekee joka paiva leivitykset itse paivan kalasta ja listalla on aina useampaa eri kalaa, joista valita mieleisensa. Kuorrutus kalan paalla on samanaikaisesti ihanan rasvan rapea ja kevyt kuin ilma. Ja ilman rasvaista jalkimakua! Ja ensimmaista kertaa elamassani janosin lisaa fish and chips annoksestani vaikka vatsa ei enaa vetanyt. Ja lautasella oli tassa vaiheessa noin 90% ranskalaisista ja 1/3 kalasta. Ja pakkohan siita perinteisesta sanomalehteen kaarimisesta on tykata.
 
3.Sitten viimeisella askelmalla palataan aivan kotini viereen. Saanko esitella: Ferocious mingle market. Paikka, jossa yhdistyy kirpputori ja vanhanajan markkinatunnelma. Paikka, jossa voit katsella mini elokuvateatterissa mykkaelokuvia ja kahvisi sinulle tarjoilee silinterihattuinen mies. Paikka on yksi sekasotku ja tunnen oloni erittain kotoisaksi. Ferocious, olet raikas tuulahdus, jotakin jota en tiennyt kaipaavani.

"Kotisivut" loytyvat http://www.thejosiebaggleycompany.com/category_19/The-Ferocious-Mingle-Market-.htm


sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

10km 50 min



Niin juoksee maratoonari puhurituulessa, joka veisi pienen lapsen mennessaan.

Menimme tanaan Phoenix parkiin, jossa oli hyvantekevaisyystapahtumana 10 kilometrin juoksu. Paiva oli mukavan lammin kevatpaiva, mutta tuuli oli harminamme. Vahan valia jouduimme juoksemaan kassien perassa tai nostelemaan lapsien karryja. Loppuen lopuksi tuntui, etta olin enemman rikki kotiinlahdettaessa, kuin Barry joka juuri juoksi. Katsokaa itse milta naytti.


Meidan lahipuisto

Kotikatu toisesta kulmasta





Ja sitten itse tapahtuman kuvia



lauantai 6. huhtikuuta 2013

Niin..



Oletko laittanut kanelia puuroon? Tokaisi irlantilaismies ruispuuron nahdessaan ja laittoi munan mikroon..

Nimim. pissat housussa naurusta ja siivous alkamassa..

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Aurinko on palannut!



Ja juuri parahiksi ehtikin viikonloppua piristämään. Nyt muutaman päivän olen kummastellut tuon valopallon ilmestymistä jopa töistä lähtiessä! Mieli nousee, kanssaihmiset hymyilevät leveämmin ja ovat mukavampia toisilleen ja kaupunkikin näyttäytyy parhaimmillaan.

Nyt toivoisin, että suomikin saisi osansa keväästä, on tämä vain niin mahtavaa aikaa! Sain toukokuun pankkivapaankin eilen vahvistettua vapaaksi itselleni, joten ei muuta kuin vierasta odottamaan tulevaksi! Tervetuloa Vivi!

P.S. Tom Cruisen ei sitten tarttis kovin usein täällä vierailla, sen verran ärsyttävän tukossa tuo O'Connell str. oli..nimim. haluan vain kotiin mahdollisimman nopeasti!

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Sokea elokuvakriitikko



Ollessani ah niin ihanassa Suomessa näytti Mikko minulle muutaman pätkän youtubesta. Siellä sokea mies vastaa ihmisten kysymyksiin mm. siitä mitä värit tarkoittavat sokealle, ketkä julkkikset hän haluaisi nähdä jos saisi näkökyvyn takaisin tai voiko sokea nähdä unia. Ja samainen sokea mies on myös elokuvakriitikko! Tommy Edison näkökyvyn puutteestaan huolimatta on ihme kyllä hyvinkin tarkka mies pelkän kuulon avulla. Ja sitten se ikuinen kysymys. Jos joutuisit antamaan pois joko näön tai kuulon, kumman valitsisit?