Mitä isona?

Aikani loppui siitä tiimasta, jonka itselleni asetin. Vielä on tuo sama työpaikka. Ja haluan nyt mainita, että vaikkei työ ole omaa kutsumusta, maksaa se silti kohtuullisesti ja tällä hetkellä minua kohdellaan hyvin (aina ei ihan samaa voinut sanoa). Eli laskut pystytään maksamaan ajallaan ja tulojen ja menojen balanssi on kohtalainen. Päätin, että en vaihda huonoon, en lannistu! Nyt on apinan vuosi ja silmät ovat auki kaikelle mikä tällä hetkellä saattaisi kiinnostaa. Ja silmät ovat auki myös turhille lupauksille ja syödyille sanoille joita tässä maassa rekrytoijien toimesta saa niellä jatkuvasti.

Kuinka kauaksi olenkaan päässyt alkuajoista. Kaapin pohjalle sullotut tavoitefarkut pussittavat nyt hanurista. Kuntoilen viikoittain lajin parissa jota rakastan, ihmisten kanssa jotka inspiroivat minua ja kannustivat menemään lajin kanssa teknisempään suuntaan. Olen oppinut juoksemaan pidempiä matkoja ja jopa suostuin osallistumaan JUOKSUkilpailuun. En marmata kotona, koska ylimääräinen energia purkautuu nyrkkeilysäkkiin ja olen sosiaalisesti aktiivisempi. Olen oppinut pohtimalla ja tutkimalla, mitä en työkseni halua tehdä, joten se nyt ainakin on puoli työtä takana päin. Kun ei paljoa panikoi, saattaa saada haluamansa. Tai löytää uuden suunnan, jota ei olisi aiemmin voinut uskoakaan. Vielä, kun asuisi samassa maassa ystävien ja perheen kanssa, kuinka täydellistä olisikaan?

Kevät?

Talvi on ohi, eikä sitä varmastikaan kukaan kaipaa. Kevät on tänä vuonna ollut kylmä, enkä samanlaisia fiiliksiä muihin vuosiin verrattuna ole luonnon vihreydestä saanut. Voi täydellä luottamuksella sanoa, että jopa luonto on hidas heräämään tänä vuonna.

Vihreältä saarelta on helppo saada kauniita kuvia ja herättää muissa kateutta, mutta kuinka kertoa että ajoittain ottaisin mieluummin sen pakkastalven? Ihan vaan, koska silloin ei olisi tätä ilman märkyyttä yhdistettynä kaikkialle tunkeutuvaan tuuleen, neljästä vuodenajasta saman päivän aikana puhumattakaan. Wear layers I say!!

1916-2016 tekee sata

1916-2016

Tänä vuonna Irlanti juhlii pääsiäiskapinan muistoa, josta tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta. Sen on nähnyt pitkin alkuvuoden juhlaparaateja joissa mennyt on vahvasti mukana. Pääsiäisenä pääsimme todistamaan kapinallisjohtajien muistoksi järjestettyä "armed forces" paraatia, jossa esiteltiin mm armeijan ja rauhanturvaajien vuosikymmenien vaate- ja laitteisto muutoksia.

Älkää antako auringonpaisteen hämätä, ulkona oli aivan perkeleen kylmä! 

Olihan paraati hieno ja kokemus sinällään, mutta allekirjoittaneelle koko päivä päättyi erittäin jäätyneisiin jalkoihin ja alkavaan flunssaan.. Ensi vuonna sitten niitä itsenäisyyden fiiliksiä..