Koska aikaahan on tehdä vaikka mitä..

Kopioin teille tämän tekstin, joka on jo pitkään ollut mielestäni yksi parhaiten kirjoitetuista teksteistä historiassa.

Out of the night that covers me,
Black as the Pit from pole to pole,
I thank whatever gods may be
For my unconquerable soul.

In the fell clutch of circumstance
I have not winced nor cried aloud.
Under the bludgeonings of chance
My head is bloody, but unbowed.

Beyond this place of wrath and tears
Looms but the Horror of the shade,
And yet the menace of the years
Finds, and shall find, me unafraid.

It matters not how strait the gate,
How charged with punishments the scroll.
I am the master of my fate:
I am the captain of my soul.

Oih! Jotkut ne vain omaavat kirjoittamisen lahjan, kun toiset niistä haaveilevat! Tuota loppua tulen toistamaan päässäni hyvinkin paljon tulevina viikkoina...

Barryyn voi aina luottaaaaaa!

Onneksi minulla ja poikaystävälläni on samanlainen maku sisustuksen tyylisuunnassa. Yksi huoli vähemmän, kun ei tarvitse miettiä mitä muovisia joulupukkeja se mies kantaa ovesta sisälle sisustukseksi....

Näin ensimmäisiä kuvia tulevasta asunnostani ja onneksi se on tyylillisesti hyvin moderni (as they say in ireland)! Verhot saa aina vaihettua, mutta vessan kokolattiamattoa ei!

 Noh tiedän erään irkun, joka saa tottua kivuliaasti nukkumaan seinän ja minun välissä tuon kokoisessa sängyssä. Minä, kun valitettavasti en ole huomaavin nukkuja :D B onneksi tietää sen ja osaa jo valmistautua koitokseen :)

Vielä ei ainakaan se kammottava matto lattiassa pilkistä näissä kuvissa..liekö Barry valinnut kuvat siten.. ;)

Asunto on nyt saatu ja toinen vuokrattu..luojan kiitos!!

Stressini lieventyi täällä suomen puolella olevan asunnon kohtalosta. Sain vuokrattua asuntoni ja vielä osin kalustettuna. Tätä ilon hetkeä! Eniten tuskaa on ehkä aiheuttanut oikeanlaisen vuokralaisen etsiminen. Kyllähän yhteydenottoja sateli, mutta mitä sitten sen ensimmäisen kyselyn jälkeen tapahtui oli yleensä aivan nolla. Tai sitten kyselijä oli vasta-alkaja vuokrausmarkkinoilla, joka ei tiennyt mitä takuuvuokra tarkoittaa. Ja valitettava tosiasiahan vain on, että kun 4 viikon aikajaksolla yrittää muuttaa elämänsä maasta toiseen, aikaa ei liiemmilti jää opettaa toiselle perusasioita. Mutta kuin ihmeen kaupalla (ja kiitos hyvien ystävien avun!) sain mielestäni hyvän vuokralaisen, joka oli vielä hyvinkin tyytyväinen vuokrasummaan. Nyt seuraava siirtoni onkin sitten tiedustella Irlannin päästä tuleva osoitteeni, jotta voin alkaa todenteolla tekemään muuttoilmoitusta ja tällä kertaa sitä oikeaa. Paniikissa ehdin jo tehdä muuttoilmoituksen vanhempieni asuntoon, jos olisikin ollut niin, että lentäessäni irlantiin minulla asuntoa ei olisi ollut.

Irlantihan on ollut nyt paljon otsikoissa täällä kotosuomessa asunnoistaan, joita lojuu tyhjillään laittoman paljon. Muutenkin meno on hyvinkin paljon 90-luvun Suomen kaltainen. Tällä mielikuvalla varustettu suomalainenhan olettaa asunnon etsimisen olevan helppoa. Vähiten jo senkin takia, että sattuu löytymään paikanpäältä henkilö, joka sen pystyy tekemään hänen puolestaan.. ei mennyt aivan kuin elokuvissa, ei! Ensinnäkin en ottanut huomioon, että elämme syyskuuta, jolloin koulut alkavat. Toisekseen en ottanut huomioon, että asunto etsitään Dublinin keskustasta, jossa asunnot todellakaan eivät jää tyhjiksi. En myöskään ymmärtänyt, että asuntoja ei siellä etsitä netin kautta taikka iltaisin ja viikonloppuisin vaan tähän kulutettu aika on yleensä pois työajasta! Voi minua vasta-alkajaa! Monet kerrat sain tekstiviestin jonka sisältö oli karu: Unelmien asunto meni ohi suun, taas. Joskus syynä oli se, että minä asun vielä suomessa eivätkä vuokraajat pystyneet tapaamaan minua tai sitten olimme vain yksinkertaisesti liian hitaita! Haaveilin jo, että olisi helppoa etsiä se nätein, huokein ja mieluiten ylimääräisellä makuuhuoneella varustettu asunto jostakin aivan keskustasta. Toisin kävi, mutta ei nyt sitten kuitenkaan aivan huonosti. Emme saaneet ylimääräistä makuuhuonetta emmekä ehkä sitä aivan huokeintakaan, mutta kolikon kääntöpuolelta löytyi kompakti pikkuasunto aivan keskustasta. Luulen, että tämä ratkaisu saattaa toimiakin meidän hyväksi :)

Syntymäpäivä, mikä ihana tekosyy pakata! :)

Jälleen kerran kolikko on kääntynyt ja yksi ryppy lisää naamassa. Ei onneksi tunnu missään :)

Olen onnellinen! Tavaraa on ruvennut virtaamaan ulos asunnosta ja tärkeimmät sopimukset (sähkö ja adsl edustavat minulle niitä) on irtisanottu. Silti tulee pakollinen tunne, että en haluaisi luopua yhdestäkään turhasta rätistäni, jota olen kolooni kantanut kuin hamsteri..onko pakko jos ei tahdo? Ja faktahan on, että kuukauden päästä en edes muista 90% niistä tavaroista, joista luovuin. On se vaan kyllä hienoa nähdä ihmisten onnelliset ilmeet tavaraa saadessaan tai adoptoidessaan. :) Ja vaikka tulisinkin renkaat vinkuen kuukauden päästä takaisin täytyy todeta, että mikään ei puhdista sielua kuin muutto ja vanhasta luopuminen! Mutta ihan kaikesta en silti vaan piruuttanikaan luovu! Jos annan rakkaan Marilyn tauluni hiipua menneisyyteeni, tasapainotan universumiani piilottamalla sarpanevan patani syvimpään pahvilaatikkoon, josta vain minä sen osaan etsiä! Hah! ;)

Blogin tarkoitus muuttuu..

Hei mussukat!

Aion nyt julkistaa pitämäni blogin ja ehkä tulevaisuudessa jopa KIRJOITTAA sinne.. ;)

Muutan irlantiin 20 päivän päästä ja päässä surisee niin, että en tiedä mistä aloittaisin! Noh tänään tulee ensimmäinen vuokralaisehdokas katsomaan asuntoani ja katsotaan kuka sen lopulta sitten vuokraa.. ;)

Blogi tulee olemaan väylä, jolla kommunikoida viikottaisista tapahtumista ja sattumuksista ja niitähän takuulla tulee riittämään! :) Ai niin ja ystäväiset, tavarat tulevat mahd. pian myyntiin eli ilmoitelkaa eteenpäin tavaroita tarvitseville! Esim sohva, sänky, tv-taso jne.

Rupeeko teitä jo jänskättää?? Mua ainakin, kihkih! :) Lupaan hieman parempitasoista tekstiä heti, kun pään surina lakkaa...!

Uusi ulkoasu..

Laittakaa sitten palautetta tuosta uudesta ilmeestä.. ;) KIITOS :)

Mitä meninkään tekemään..??

:D No ei nyt mistään kamalasta ole kyse :D Olen jo vuosikausia halunnut ottaa tatuoinnin ja sain sen viime syksynä lahjaksi ystäviltäni. :) IHANAA :)


No tottakai olisin halunnut ottaa sen hetinytmullekaikkikiitos.. :) mutta ongelmaksi muodostui, kuka on tarpeeksi hyvä, että uskallan hänen tuoliin?? No tein tutkimustyötä ja tein hieman lisää tutkimustyötä.. (tällä alueella on paljon sellaisia kavereita, jonka tuoliin EN menisi vaikka maksettaisiin..) ja onneksi löysin kotikonnuiltani kyseisen henkilön! Kaiken päälle tatuointistudio oli työpaikkani yläkerrassa :D MAHTAVAA! Ohessa linkki kuvaan, joka oli mielestäni niin söötin suloinen, että varmisti minut Peten uudeksi asiakkaaksi. :) 

Tässä kohtaa lukija varmaankin miettii, minkä kuvan otin. :) No kuvan linkitän tänne, kun itse saan ystävältä ne itselleni, mutta odotellessa voi katsoa blogista löytyvää profiilikuvaani ja miettiä saako siitä hienon tatuoinnin. ;) Voin kertoa, että avot kyllä saa :D 

Tällainen siitä tuli!! :)

Nyt kun ollaan päästy tästä fiilistelystä eteenpäin voinkin kertoa, mikä minua niin mietityttää. Rupesin vasta tässä muutama päivä tatuoinnin ottamisen jälkeen miettimään, olisiko pitänyt kysellä enemmän kyseisistä väreistä, jotka ihoni alle laitatutin. Materialistisessa nyky-yhteiskunnassa sattumalta eettisyys ja ekologisuus, kun eivät tule automaattisesti. Valitettavasti. Omalla kohdallani en voi sanoa, kuin että mitäs läksit joo. Ja pesuaineallergikkona olisi pitänyt ajatella ennen kuin toimii.. mutta ei ne värit kylläkään mitään kaikkein kauheimpia voi olla, kun miettii, mihin niitä laitetaan. Ja tämän kertaisen paasauksen lopuksi pitää vielä sanoa seuraavaa. Yhtään ei sattunut, ;) enemmän gynekologilla tai hammaslääkärissä sattuu, mutta kuulemma naisilla kipuun vaikuttaa kuukautiskierto. Uskon kyllä kyseiseen lauselmaan! :)