Stressini lieventyi täällä suomen puolella olevan asunnon kohtalosta.
Sain vuokrattua asuntoni ja vielä osin kalustettuna. Tätä ilon hetkeä! Eniten tuskaa on
ehkä aiheuttanut oikeanlaisen vuokralaisen etsiminen. Kyllähän
yhteydenottoja sateli, mutta mitä sitten sen ensimmäisen kyselyn jälkeen
tapahtui oli yleensä aivan nolla. Tai sitten kyselijä oli vasta-alkaja
vuokrausmarkkinoilla, joka ei tiennyt mitä takuuvuokra tarkoittaa. Ja
valitettava tosiasiahan vain on, että kun 4 viikon aikajaksolla yrittää
muuttaa elämänsä maasta toiseen, aikaa ei liiemmilti jää opettaa
toiselle perusasioita. Mutta kuin ihmeen kaupalla (ja kiitos hyvien ystävien avun!) sain mielestäni hyvän
vuokralaisen, joka oli vielä hyvinkin tyytyväinen vuokrasummaan. Nyt seuraava siirtoni onkin sitten tiedustella
Irlannin päästä tuleva osoitteeni, jotta voin alkaa todenteolla tekemään
muuttoilmoitusta ja tällä kertaa sitä oikeaa. Paniikissa ehdin jo tehdä muuttoilmoituksen vanhempieni asuntoon, jos olisikin ollut niin, että lentäessäni irlantiin minulla
asuntoa ei olisi ollut.
Irlantihan on ollut nyt paljon otsikoissa täällä kotosuomessa asunnoistaan, joita lojuu tyhjillään laittoman paljon. Muutenkin meno on hyvinkin paljon 90-luvun Suomen kaltainen. Tällä mielikuvalla varustettu suomalainenhan olettaa asunnon etsimisen olevan helppoa. Vähiten jo senkin takia, että sattuu löytymään paikanpäältä henkilö, joka sen pystyy tekemään hänen puolestaan.. ei mennyt aivan kuin elokuvissa, ei! Ensinnäkin en ottanut huomioon, että elämme syyskuuta, jolloin koulut alkavat. Toisekseen en ottanut huomioon, että asunto etsitään Dublinin keskustasta, jossa asunnot todellakaan eivät jää tyhjiksi. En myöskään ymmärtänyt, että asuntoja ei siellä etsitä netin kautta taikka iltaisin ja viikonloppuisin vaan tähän kulutettu aika on yleensä pois työajasta! Voi minua vasta-alkajaa! Monet kerrat sain tekstiviestin jonka sisältö oli karu: Unelmien asunto meni ohi suun, taas. Joskus syynä oli se, että minä asun vielä suomessa eivätkä vuokraajat pystyneet tapaamaan minua tai sitten olimme vain yksinkertaisesti liian hitaita! Haaveilin jo, että olisi helppoa etsiä se nätein, huokein ja mieluiten ylimääräisellä makuuhuoneella varustettu asunto jostakin aivan keskustasta. Toisin kävi, mutta ei nyt sitten kuitenkaan aivan huonosti. Emme saaneet ylimääräistä makuuhuonetta emmekä ehkä sitä aivan huokeintakaan, mutta kolikon kääntöpuolelta löytyi kompakti pikkuasunto aivan keskustasta. Luulen, että tämä ratkaisu saattaa toimiakin meidän hyväksi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti