"joulu yllätti juhlijan"

Tätä tullaan kuulemaan, ja paljon. Varsinkin tulevien päivien aikana. Mutta ei vaan meidän taloudessa! Olen jo omin pikku kätösin vääntänyt joulukortteja ja pikkuleipiä aiemmin. Joulukortit postissa check. Pikkuleivät on melkein jo syöty, joten varmastikin kätöset vääntävät lisää vielä ennen joulua, check. Lahjapaketit paniikilla postiin, että ehtivät Suomeen ennen lakkoja ja muutamat henkilöt saavat osan joulumieltäni. Check! Minulta on tyrannimaisesti kielletty joululaulujen soitto, johon tällä viikolla olen päättänyt ottaa erävoiton! Hahaa! Kuusi on pystytetty ja vain jouluvalot puuttuvat. Mikä ihana tekosyy popittaa Frank Sinatraa tehotippa nenänpielessä roikkuen.. Barry ei ns. "Tiedä mikä iski" ;-) ja kaiken tämän keskellä joulu rupeaa taas tuntumaan kivalta, kun juuri saadun tiedon mukaan, saan 26. ja 27. päivä vapaaksi eli here i come pitkä viikonloppu ja juhlatunnelma!

itsenäisyys

Itsenäisyyspäivän tunnelmissa perjantaina tutkailin pressanjuhlien pukuloistoa ja herätin Barryn mielenkiinnon. Kerroin mukavasta pikku mielenosoituksesta ja itsenäisyyspäivän juhlista. Tähän irlantilainen totesi, ehkä hieman haikeasti, että heillä ei moista päivää vietetä. (Tämä saattaa tosin myös johtua siitä tosiasiasta, että irlantilainen ottaa minkä tahansa syyn juhlia..) Minulle tuli yllätyksenä se tosiasia, että valtio voi olla itsenäinen muttei juhlista itsenäisyytensä päivää. Irlannilla se on 6. Joulukuuta 1921, mutta kansa ei juhli sitä kunnioituksesta englannin alle jääneelle pohjoisosalleen. Barryn sanojen mukaan, kun kaikki osavaltiot ovat yhtenäisiä voi Irlanti ottaa itsenäisyyspäivän käyttöönsä. Ainut ongelma muodostuu vain siitä, ettei tasavalta enää huolisi pohjoisia veljiään siipiensä suojaan. Ehkäpä vuosien saatossa puolet ovat jo tehneet ja sanoneet paljon sellaista, jota eivät vain enää voi unohtaa. Barry myös on tarinoissaan painottanut paljon sitä, kuinka suurin taistelu on käyty muurien toisella puolen ja he, tasavaltalaislapset eivät vain ymmärrä sitä vihan liekkiä jota pohjoisessa ei saada enää sammumaan.

Patience

Yhtä asiaa pääsee paljon Irlannissa harjoittamaan, nimittäin kärsivällisyyttä. Sinulle lupaillaan paljon ja vakuutellaan asian olevan kunnossa ja joka kerta joudut ainakin kerran palaamaan asian pariin. Viimeisin tähän minua harjoittanut on ollut rikkinäinen sänkymme ja ovenkahvat. Olemme nyt kuulleet muutostamme asti, kuinka asia korjataan. Ensin henkilöä ei tavoita ja hetken päästä joko syytetään asian lykkääntymisestä kollegaa tai lupaillaan seuraavaa päivää. No ainakin osaat olla oikeasti onnellinen silloin, kun jokin oikeasti ja aidosti onnistuu ensimmäisellä yrityksellä. ;-) ja sitä paitsi on pakko myöntää, että nyt kun jouduimme siirtymään lattialle nukkumaan pelkälle patjalle, on uneni ollut parasta sitten Irlantiin tuloni. Ja eikö joka parin pidäkin kokea näitä hirmu hetkiä??

scum

Nyt olen saanut sitäkin sakkia tavata, jota täällä kutsutaan nätisti sanalla scum. Olimme Barryn kanssa ruokaostoksilta kotiin kävelemässä, kun tunsin piston niskassani ja samalla viereiseen seinään rupesi lentelemään kastanjoita. Tien toisella puolen oli joukko teinipoikia, jotka heittelivät kiviä ja kastanjoita kaikkia ja kaikkea päin. Vaikka joukko ei ollut kuutta henkeä suurempi, totesi Barry ettei aivan heti kannata poikia vastaan yksin lähteä kuten muutaman kuskin näimme tekevän. Heille valitettavasti ei sitä parasta kättä ole annettu, mutta koulun kesken jättäminen ei myöskään paranna mahdollisuutta tehdä elämällään jotakin. Heistä kasvaa työtä vältteleviä, empaattisesti rampoja yksilöitä, jotka tippuvat yhteiskunnan raoista avun ulottumattomiin. Pahan viljely ja tappeluiden etsiminen kavereidensa kanssa on ainut, jonka osaavat ja johon kykenevät. Ignorant fools, poor souls.

Jotakin uutta

Rekisteröidyin grouponiin jokin aika sitten ja löysin sieltä tarjouksen illallisesta vegaaniravintolaan nimeltään sseduced. Totesimme Barryn kanssa, että deitti-iltoja suhteessamme on aivan liian vähän, joten lisäsimme iltaan myös leffanäytöksen. Lähdin ravintolalle avoimin mielin, koska tämä kyseinen vegaaniravintola tarjoaa vain raakaravintoa ja onhan kaikkea kokeiltava kerran.

Löysimme paikalle miellyttävän vaivattomasti, Dublinin kujille kun on moni asia hukkunut. ;-) Ensivaikutelma ravintolasta oli kuin olisin tullut jonkun kotikeittiöön joka olisi vain sisustettu muutamalla ylimääräisellä pöydällä. Eli toisinsanoen, sseduced on pieni, todella pieni.

Ensimmäinen osa 6 lajin maistiaismenua, sipulileipä, ei suuresti minuun tehnyt vaikutusta. Lähinnä tuli mieleeni pyytää hieman voita käntyn päälle. Seuraavaksi tullut kasvispitsa räjäyttikin sitten potin. Maku oli aivan uskomattoman hyvä ja hienostunut. Se tarjoiltiin punajuuri-omenaraasteen kera ja pakko sanoa että kaksikko sointui pitsan viereen mahtavasti. Barry ei ole lakannut puhumasta siitä, joten minusta tuntuu, että taisimme olla vieteltyjä! Pitsaa seurasi herkkä pasta ja makurikas risotto joista oma lemppari oli pasta ja Barry chilin ystävänä ihastui risottoon.

Seuraavaksi meitä odotti appelsiinijuustokakku ja voi pojat sitä makua! Taisi olla paras paistamaton juustokakku, jota olen maistanut, nam! Ystävän minusta saivat myös sseducedin kookosjäätelö ja cappuccino talon suklaakastikkeella.

Nyt itsensä yllättänyt varasi pilates-tunteja ja uuden vuoden jälkeen alkaa pitkään odotettu valokuvauskurssi. Elämä on aina välillä aika pirun kivaa.

Bussissa..

Maanantain kunniaksi päätin tulla kertomaan, että joka aamu bussissa minua odottaa Jeremy Renner. Sama istuin joka aamu ja joka aamu se jää lentokentän kohdilla pois. Ja kyllä, pakko sen J.R on olla, kun niin näköinen on. Ja kuulokkeet on korvilla ihan siks vaan, ettei fanit häiritse aikaisin aamulla. Varmaan elää piiloelämää täällä Dublinissa. Juujuu!

Linnanrauniot

Mulla oli tylsää, ottakee tuosta hetki linnanraunioiden kanssa. Joo, kuva on Photoshopattu. :-)

Kuva numero kaksi on yksi hienoimpia nähtävyyksiä Dublinissa, st. Patricks cathedral. Tai no onko täällä sellaista, kuin huono nähtävyys?