Dublinin suosikkien listalleni mm. The Churchin ja St.
Stephens greenin kanssa kuuluu jo aikaisemminkin mainitsemani Sugar
club. Se on siellä ja pysyy, vaikkakin on aivan uusi tuttavuus. Tämän
tyyppistä yrittämistä pitää tukea ja suosia! Tykästyin jo kuvien
perusteella paikkaan, koska kaikki mikä liittyy menneeseen ja elokuviin
on jo niiden kahden teeman takia aivan mahtavaa. Ja Sugar clubin
asiakaskuntakin on suurelta osin aika hienoa porukkaa! Siksikin minua on
suuresti ruvennut houkuttamaan ystävänpäivän jälkeen näytettävä Rocky
horror picture show anti valentines day -spesiaali! :)
Kokemukseni
oli jo siksikin aivan suunnattoman positiivinen, koska en osannut
odottaa yleisön olevan aivan noin interaktiivinen elokuvan kulun kanssa.
Yleisön seasta silloin tällöin joku huuteli seuraavia vuorosanoja tai
mielipiteitään hahmolle ja kun tuli jonkin klassikkosanonnan aika,
repesi yleisö raikuviin aplodeihin. Arnoldin, tavaramerkiksikin jo
muodostuneessa, aaaargh! (hahmo tuntee kipua) -huudahdus tai "stick
around" -lausahdus eivät ole aikoihin saaneet minua niin nauramaan. Olen
hyvin onnellinen, että valitsimme paikkamme sieltä, jossa
istuimme. Näimme hyvin elokuvan mukavilta sohvilta vierekkäin ihmisten
kanssa, jotka olivat tulleet katsomaan ELOKUVAA. Saimme myöhemmin kuulla
toisella puolen salia olleen juuri niitä elokuvan katsojia joita PITÄÄ
karttaa; Juoruavia blondeja. Se, miksi he olivat päätyneet tulemaan
katsomaan Predatoria, on minulle täysi mysteeri.
Ah ne cocktailit! Vaikka mielestäni elokuvan kanssa kuuluu
oikeaoppisesti olla kokista, popcornia ja karkkia, päätin tällä kertaa
kokeilla myös jotakin erilaista. Katsoimme listaa ja ihmetykseksemme
talon tekemät cocktailit olivat olutta ja siideriä halvempia. Ja niin
maukkaita. Ystäväni ei ole aikaisemmin elämässään esimerkiksi maistanut
Mai Taita, mutta hyvin näytti maittavan.
Ainut miinuspuoli koko illassa
oli itseasiassa naisten vessa ja sekin jää fiilistelyn varjoon. Nyt lukija luulee minun tarkoittavan sen
olleen jotenkin sotkuinen tms. Ei. Luonnollisesti elokuvan päätyttyä tytoille tuli vessahätä. Loysimme tiemme hotellihelpotukseen liiankin helposti. Naurahdimme ovessa ollutta lappua
"märkää maalia", joka valitettavasti oli juuri sitä: wc:n oven molemmin
puolin, seinissä ja vessakoppien ovissa ja takaseinällä. Onneksi kopin
sivuseinät olivat laattaa tai Clubin henkilökunta olisi saanut
allekirjoittaneelta pesulalaskun. Sitä, miksi seinät oli päätetty
maalata juuri ennen näytöksen alkua, jäänee mysteeriksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti