perjantai 1. helmikuuta 2013

Stick around

 
 
Dublinin suosikkien listalleni mm. The Churchin ja St. Stephens greenin kanssa kuuluu jo aikaisemminkin mainitsemani Sugar club. Se on siellä ja pysyy, vaikkakin on aivan uusi tuttavuus. Tämän tyyppistä yrittämistä pitää tukea ja suosia! Tykästyin jo kuvien perusteella paikkaan, koska kaikki mikä liittyy menneeseen ja elokuviin on jo niiden kahden teeman takia aivan mahtavaa. Ja Sugar clubin asiakaskuntakin on suurelta osin aika hienoa porukkaa! Siksikin minua on suuresti ruvennut houkuttamaan ystävänpäivän jälkeen näytettävä Rocky horror picture show anti valentines day -spesiaali! :)
 
Kokemukseni oli jo siksikin aivan suunnattoman positiivinen, koska en osannut odottaa yleisön olevan aivan noin interaktiivinen elokuvan kulun kanssa. Yleisön seasta silloin tällöin joku huuteli seuraavia vuorosanoja tai mielipiteitään hahmolle ja kun tuli jonkin klassikkosanonnan aika, repesi yleisö raikuviin aplodeihin. Arnoldin, tavaramerkiksikin jo muodostuneessa, aaaargh! (hahmo tuntee kipua) -huudahdus tai "stick around"  -lausahdus eivät ole aikoihin saaneet minua niin nauramaan. Olen hyvin onnellinen, että valitsimme paikkamme sieltä, jossa istuimme. Näimme hyvin elokuvan mukavilta sohvilta vierekkäin ihmisten kanssa, jotka olivat tulleet katsomaan ELOKUVAA. Saimme myöhemmin kuulla toisella puolen salia olleen juuri niitä elokuvan katsojia joita PITÄÄ karttaa; Juoruavia blondeja. Se, miksi he olivat päätyneet tulemaan katsomaan Predatoria, on minulle täysi mysteeri. 
 
Ah ne cocktailit! Vaikka mielestäni elokuvan kanssa kuuluu oikeaoppisesti olla kokista, popcornia ja karkkia, päätin tällä kertaa kokeilla myös jotakin erilaista. Katsoimme listaa ja ihmetykseksemme talon tekemät cocktailit olivat olutta ja siideriä halvempia. Ja niin maukkaita. Ystäväni ei ole aikaisemmin elämässään esimerkiksi maistanut Mai Taita, mutta hyvin näytti maittavan. 
 
Ainut miinuspuoli koko illassa oli itseasiassa naisten vessa ja sekin jää fiilistelyn varjoon. Nyt lukija luulee minun tarkoittavan sen olleen jotenkin sotkuinen tms. Ei. Luonnollisesti elokuvan päätyttyä tytoille tuli vessahätä. Loysimme tiemme hotellihelpotukseen liiankin helposti. Naurahdimme ovessa ollutta lappua "märkää maalia", joka valitettavasti oli juuri sitä: wc:n oven molemmin puolin, seinissä ja vessakoppien ovissa ja takaseinällä. Onneksi kopin sivuseinät olivat laattaa tai Clubin henkilökunta olisi saanut allekirjoittaneelta pesulalaskun. Sitä, miksi seinät oli päätetty maalata juuri ennen näytöksen alkua, jäänee mysteeriksi.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti